Hyvää Joulua

Hengissä ollaan ja hyvin voidaan, blogin unohtumisesta huolimatta.

Iloista Joulua kaikille! 

Pohjois-Karjalassa saadaan nauttia valkoisesta joulusta.

Juoksutusta ja syöttelyä

26.5.2016

Skini kulkee ajoittain tosi nätisti. Muistan miten ekan kerran huomasin muutosta liinassa/vapaana liikkumisessa ja kirjoittelin siitä postauksen syksyllä 2014. Sinne laittelin vertailuvideotakin ja niissä Skini juoksee molemmissa ympyrällä ilman liinaa. Tässä on video tältä viikolta liinan kanssa. Tuo videolla näkyvä tahti on jo Skinille sen verran "hidasta" että se vaatii siltä työtä.



Hieno poika, oon ylpee.

Voi vitsi miten kovaa tahtia kesä on taas tullut. Vasta pari postausta sitten kokosin talvikuvia tänne ja nyt alkaa olemaan laidunkausi ihan ovella. Sormet ristissä odotan ettei tulis ähkyä. Neljä yhteistä kesää ja vain yhtenä ähky joten kai todennäköisyydet on meidän puolella.

Satulajuttuja; SR ja Grandeur ja epäkäslihas

Postauksessa 5.toukokuuta laittelin vähän myös Sensation riden hikijälkiä. Silloin karvoissa oli heilumisen jälkiä, mutta onneksi ne tosiaan taisivat johtua siitä, että poljin satulaa suoraan. 

Näissä kuissa siis tommoista hankaumaa istuimen alla keskellä

Olen nyt kiristänyt vyötä reijän pari tiukemmalle enkä ole joutunut polkemaan suoraan. Parilla ratsastuskerralla on nyt tulleet tosi siistit jäljet. 

Aika siistejä jälkiähän se on jättänyt alusta asti (ks. esim. tämä postaus). Talvellakin yritin ottaa kuvia, mutta ei sen pörrökarvan seasta saa oikeen mitään selvää.

Tässä näkyy minusta tän SR:n yks parhaimmista puolista, istuin tulee aika kivasti tasapainoon

talviset jäljet on varsin pörröiset ja tuolla ristiselällä näkyy sitä huovan hankausjälkeä jonka takia rupesin taittamaan ylimääräisen osan

tässäkin on karvasekamelskaa helmikuulta

Säkä- ja rankatilaa SR:ssä olla enemmän. Jäljistä näkee, ettei rangalle tule samanlaista painetta kuin "paneeleille", mutta sormituntumalla satula tulee tosi tykö, toisin kuin Grandeurin rungottomassa, jossa tilaa olikin ruhtinaallisesti. Ajattelin noitten heavy dutyjen lisäksi pistää huovan sisään toisen kerroksen "paneeleja".

Christin rungottoman huopa on aika pitkä

Koska huopa hinkkaili lannekarvoja ruttuun, käänsin pään näin, ratkaisu vaikuttaa toistaiseksi hyvältä. Pony-kokokin ois varmaan ollut ratkaisu, mutta en olisi ollut varma mahtuisiko heavy dutyt siihen kokoon.

Alta huopa näyttää tältä, eli paneelien kohdalla on myös paksumpi karva

vielä kuva paneeleista, eli heavy dutyt

Grandeur tosiaan lähti myyntiin kun minulla oli 4 satulaa ja se tuntui vähän ylimitoitetulta siihen verraten, että ajan ja maastapuuhailen enemmän kuin ratsastan. Siinä oli kuitenkin loistava tuo paneelisysteemi.

tässä on Grandeur ILMAN huopaa, eli tästä näkee jo miten runsaasti rankatilaa on verrattuna SR:ään

Grandeur alapuolelta:

Myyjältä lainaan nyt tätä kuvaa SR:stä alapuolelta, vähän vaatimattomampi on.

Oli vaikea miettiä kummasta luopua kun valittavana oli SR tai Grandeur, Grandeur lähti lopulta siksi kun SR on vissiin kaksi kertaa kalliimpi, en raaskinut sitä myydä. SR on myös tukevampi ratsastaa, Grandeur oli ratsastajan tukien puolesta samaa luokkaa Christin kanssa.

Skinin epäkäslihas on muuten vissiin kasvanut, vähänkö siistiä :D! Se on siis se lihas joka vaikuttaa siihen, onko hevosella heti lavan kärjen takana kuoppa ja minusta siinä ei sitä enää ole. Meijän runsaat peruutusharjoitukset on ehkä tuottaneet tulosta. Oon yrittänyt kuvatakin sitä aluetta mutta en ole toistaiseksi saanut sitä kuoppaa kuviin. Vanhoja kuvia on kuitenkin tästä kuopasta ainakin vuodelta 2013:

Laitetaan vielä tähän loppuun harvinainen ratsastuskuva kun niitä saatiin.

Skini 20v.

11.5.2016 20-vuotta

Skini täytti tällä viikolla 20-vuotta. Toki hevoset ikääntyvät virallisesti jo vuoden alussa, mutta minusta on mukavaa muistaa tätä syntymäpäivää.

Taustalla ihana kesätaivas

 Kovin rakas on tämä silkkiturkki minulle <3. Lahja oli yksinkertainen; pari porkkanaa, omena ja vihreää.

nam nam

"Synttärivieraana" -herkkuja jakamassa oli Skinin tyttöystävä Alice.

Skini ja Alice herkuttelee

Komea on hän, vielä vähän talvikarvaa jäljellä, mutta kyllä se tämän kuun aikana tippuu loputkin.

Kokosin vähän synttäriaiheista videonpätkää.

Ratsastusvideo

Vihdoin se video, jota en saanut edelliseen postaukseen. Video on siis huhtikuun puolivälistä. Mentiin perustreeniä kentällä, joka tarkoittaa mahdollisimman rauhallisen ravin hakemista käynti-ravi-käynti siirtymin, eli pätkä ravia, käyntiin. Välillä tehtiin pysähdyksiä ja joskus tehdään väistöjä ja avotaivutusta, niitä ei nyt tällä videolla näy, jonkun verran ratsastin isolla kahdeksikolla ihan noin niinkuin toivoakseni, että ees osa ratsastuksesta sattuis kameran linssiin, jonka olin asettanut töröttämään kentän aidan tolpan päälle.

Video:

Ratsastan tässä Christin satulalla jossa ei ole jalustimia. Minusta tuntuu, että olen istunut koko satulan vinoon kun tulee tunne, että täytyy oikeaa reittä irrottaa satulasta ja viedä koko jalkaa siten "alas". Mietin myös semmoisen toisen mallin tilaamista, jossa on ne hassunnäköiset polvituet, mutta en sitten tiiä paljonko joutuisi laittamaan väliin kun tämän möisi. Uusi on postikuluineen lähes 300€ englannista -vai joko näitä saa Suomesta?

Onhan mulla toi SR, ratsastin sillä vappuna kentällä ja kylläpä oli helppoa kun oli jalustimet, sitten jos ei menty sellaista ravia, jossa pystyy istumaan, saattoi keventää, jalustimista oli myös apua tasapainoon kun laukattiin. Yritänkin saada videota seuraavalla kerralla tuosta.

Ratsastin vappuna Sensation Ridella

SR:n hikijäljet vaan eivät ole vieläkään aivan täydelliset... Nyin satulaa kyllä selässä suoraan, karvat ovat voineet siitä mennä vinoon.

Mutta, ajatus nyt on tosiaan se, että nää meidän 3 satulaa (myin Grandeurin) luo riittävän vaihtelunmahdollisuuden meidän jokseenkin vähäiseen ja erittäin kevyeen ratsastukseen ilman että selkä siitä kärsii.

Irtokarvaa ja ratsastusta

Bongasin netistä tämän harava- vinkin ajat sitten ja pitihän sitä kokeilla itsekin

Skinin talvikarva ohenee huimaa vauhtia.

Kaulalla ja lavoilla voi jo selvästi nähdä talvikarvan ohentuneen! Jäljellä on villaista höttöä

Lähtötilannehan oli tämä pörröturkki (alla), joten tiputettavaa on! Karvanvaihdon tueksi olen syöttänyt jo monta kuukautta vitamiinilisää ja se tuntuu auttavan, sillä karvanvaihto on mielestäni paremmassa vauhdissa kuin viime vuonna, jolloin aloitin vitamiinilisän antamisen myöhemmin.

Täydessä talvikarvassa -eron todellakin jo huomaa!

Olen harjannut sitä nyt karvanlähtöaikaan haravalla ja kumisualla ja viimeistellyt pehmeällä pölyharjalla. Harava ei ole erityisen tehokas, mutta se irrottaa suht hyvin pohjavillaa ja on niin leveä, että sillä on nopea harjata. Kumisuka sitten viimeistelee karvanirroituksen ja pölyharjalla yritän saada hevosesta edes jokseenkin siistin näköisen. Heppa meinaa saada nyt urakalla sähköiskuja minusta etenkin harjauksen yhteydessä. Eilen yritin vähentää sähköisyyttä pyyhkimällä sen karvaa kostealla sienellä. Kosteaan sieneen tarttuu irtokarva ainakin niin hyvin, että pesusieni muistuttaa sen jälkeen karvapalloa.

Tässä harjaus on valmis ja olen pyyhkinyt karvan kostealla sienellä, joten siksi se näyttää tuolta.

Sienellä pyyhkimisen toivoin myös vähän viilentävän, sillä Skinillä on ollut selvästi kuuma auringossa. Se on oikein puuskuttanut aurinkoisina päivinä ja puuskutus on sitten lakannut kun olen vienyt sen talliin viilentymään. Eilenkin pidin sitä jonkin aikaa varjossa, jotta kuumuus helpottaisi. Onneksi kesäkarva ei ole enää kaukana. Klippaustakin mietin, mutta en ole vielä siihen lähtenyt kun se voi sekoittaa etenkin vanhan hevosen "termostaattia", enkä usko, että Skiniä on koskaan klipattu.

Tässä on yhden harjauskerran "saavutusta". Onko mikään tyydyttävämpää kuin saada nähdä, että se karva oikeasti irtoaa, vaikka harjatessa tuntuu, ettei se koskaan vähene?

On lempivuodenaikani -kevät. Ensimmäiset leskenlehdet piti toki kuvata!

Skinin ruuanetsintävaisto senkun kasvaa, se haluaisi hirmuisesti hamuta maasta syötävää.

*namnam, löydän jotain ruokaa muistuttavaa*

Nämä kuvat on siis otettu eilen 16.4. käytiin vähän ratsimassa juuri lanatulla kentällä.

Ratsu valmiina

Kuva selästä, kamera tippuikin sitten myöhemmin taskusta maahan, onneksi oli suojakuori.

Sain vähän videonpätkää ja otettiin ajastimella pari yhteiskuvaakin niin, että kamera oli kentän aidantolpan päällä. Elokuvatyökalu ei kuitenkaan vaihteeksi nyt toimi, joten videon lisään joku toinen kerta.

Rakas ratsastuksen jälkeen

Ja ilman satulaa

Me

loppukäynnit maastossa. Oman kakkakasan tarkistus on hyvin tärkeää

Käytiin tosiaan kävelemässä loppukäynnit maastossa ja siellä täytyy aina tutkia paikkoja nuuhkimalla ja maistelemalla.

Oh, vihreitä ruohonkorsia! <3